Mitä yhteistä on Miikalla ja Jerellä?


Ennen kun tutustuin alamäkipyöräilyn vauhdikkaaseen maailmaan, en ollut urheilukuvausta juurikaan tehnyt. Olin pääsääntöisesti kuvannut vain paikallaan olevia kohteita. Joko ihmisiä tai hienoja maisemia mitä vaikka patikointireissulla tuli vastaan. Kun sitten ensimmäistä kerta pääsin Meri-Teijo Bike Parkissa kokeilemaan alamäkipyöräilyä, niin innostuin lajista heti. Oma ajaminen ei varmasti kovin jännittävältä näytä, mutta seuratessani muita pyöräilijöitä, huomasin ensimmäisenä kovan vauhdin ja isot hypyt. Käytin siis viime kesänä suurimman osan ajastani Meri-Teijossa kuvailemassa tätä uutta ja jännittävää lajia.

MiikaHuomasin kuitenkin ensimmäisen päivän kuvauksien jälkeen (noin 400 kuvan jälkeen), että lähes kaikista kuvista puuttui nimenomaan se vauhti ja vaikutelma korkeista hypyistä. Aurinkoinen kesäsää sai kuvat myös näyttämään aika tylsiltä ja kovat varjot ei tuoneet kivaa tunnelmaa. Lähdin siis ratkomaan näitä ongelmia yksi kerrallaan. Mikä linssi sopisi parhaiten hyppykuviin? Entä mistä kulmasta saisin vaikutelman, että kuski hyppää oikeasti vielä korkeammalle kun mitä hän todellisuudessa on? Ja mihin itse sijoitun, ettei toiselta radalta aja 90 kiloinen jätkä 60km/h suoraan päin.

Satojen kuvien ja tuntien kävelyiden jälkeen ympäri rinnettä, alkoi parhaat paikat pikkuhiljaa löytymään. Sitten tarvittaisiin vielä kuskeja paikalle, ettei aika menisi puskassa seisoskellen hyttysten puremana. Aloin siis tutustumaan rinneravintolassa eri kuskeihin ja tiedustelin, että mitkä radat olisivat tänään kovassa kulutuksessa. Näin sain käytettyä ajan parhaiten eri radoilla, kun osasin aina tiettyyn aikaan odottaa kuskeja. Saatoin ottaa 3-4 kierrosta kuvia per rata laskeutumalla aina vähän alaspäin. Sen jälkeen olikin aika mennä hörppäämään vähän kahvia ja suunnittelemaan seuraavan radan kuvausta. Ratoja on myös eri tasoisille kuskeille ihan aloittelijoista ammattilaisiin asti. Mieleenpainuvin muisto oli kuitenkin Kona freeride cup. Kuvia tuli otettua toista tuhatta, koska kuskeja riitti ja temput oli sitä luokkaa, että voisin vain unissani kuvitella tekeväni jotain vastaavaa. Sieltä olenkin varmaan omat lempikuvani ottanut. Samasta radasta tein myös ystäväni kanssa pienen rataesittelyvideon.

Alamäkipyöräily ja Rabbit visuals

Sitä myötä kun alkoi kuvat onnistumaan, niin kovasti tuli kuskeilta myös kysyntää kuvien perään, että mistä niitä pääsisi myös näkemään. Päivittelin omaan someen joskus kuvia ja kuvasin myös suoraan MTBP:lle. Tuntui, että joka päivä tutustui taas uusiin kuskeihin ja myös muihin valokuvaajiin. Yksi niistä oli Rabbitin oma Jere Satamo, joka on myös kovan luokan pyöräharrastelija. Ensitapaamistani Jeren kanssa en kyllä unohda. Olin ison puun takana kamera kohti hyppyriä ja kuuntelin milloin takaata tulisi seuraava kuski. Polkimien ääni alkoi kuulua ja valmistauduin. Tarkennus hyppyrin nokalle ja käsi mahdollisimman vakaana. Ja sitten kuului hirveä rymähdys vieressäni. Jere oli kovassa vauhdissa vetänyt leviäksi aivan viereeni. Kysäisin siinä sitten että “Kävikö pahasti?”. Jere vastasi reippaasti, ettei käynyt kuinkaan. Sen perään hän katselikin hieman ympärilleen ja kysyi muistaakseni: “Missä sä oikeen oot?”. Tulin puun takaa piilostani pois ja naureskeltiin hetki sen jälkeen. Oli ainakin hyvä sijainti löytynyt, kun ei edes kuski pysähtymisen jälkeen nähnyt missä olin. Myöhemmin rinneravintolassa esittäydyttiin ja tutustuttiin lyhyesti. Jonkin ajan päästä aloimme myös seurata toisiamme ig:ssä. Siitä vajaa vuosi eteenpäin olinkin etsimässä harjoittelupaikkaa media-alan opintoihini ja eri yrityksiä selaillessa päädyin Rabbitin sivuille. Sieltä sitten bongasin Jeren jälleen ja laitoin heti viestiä menemään, että löytyiskö teiltä harkkapaikkaa kesäksi. Ja tässä sitä nyt ollaan. Päälle kuukausi takana harkkaa huippupaikassa huipputyyppien kanssa. Alamäkipyöräilykuvaus on jäänyt vähemmälle, mutta Rabbitin kautta on päässyt mukaan vielä siistimpiin proggiksiin.

 

– Miika Niskanen

Lisäkommentti backstagelta: Miika on ollut Rabbitillä työharjoittelussa reippaalla ja erinomaisella otteella kesäkuun alusta saakka.

Jaa artikkeli: