Rakas koulu, vihaan sinua

Kyse ei ole siitä, ettenkö pitäisi koulusta. Suorastaan vihasin sitä aikanaan. Äiti yritti aikoinaan toppuutella ”viha” sanan käyttöä, mutta tässä kohtaa se on perusteltua. Minä vihaan koulua. Kaikesta alkukantaisesta vihasta huolimatta, sain neljä vuotta sitten idiooteimman ideani, päätin pyrkiä kouluun.

Tulen journalistisesta perheestä, jossa molemmat vanhempani ovat työskennelleet sanomalehtien graafisilla osastoilla. Toinen piirsi ja toinen otti valokuvia. Itsehän päädyin hakemaan (liekö vanhempia seuraten) Turun ammattikorkeakoulun journalismin linjalle, koska halusin opiskella jotain mielestäni yleishyödyllistä. Tämän lisäksi työssä olisi tärkeää päästä näkemään maailmaa hieman syvemmältä ja oppia uusia asioita. Nämä kriteerit, kun eivät päivittäistavarakaupan kassana tai vaatemyyjänä päässeet mielestäni toteutumaan.

Pojanklopista medianomiksi

Nyt neljän vuoden jälkeen, tuosta pojanklopin tekemästä päätöksestä on muistikuvana kasa kosteita iltoja ja kärvisteltyjä kursseja, valikoima uusia mahtavia ystävyyksiä, rutosti valtion tarjoamaa ”ilmaista lainaa” ja kesän alkuun mennessä saavutettu uusi ammattinimike. Medianomi.

Itseänihän ei lopuksi se varsinainen journalismi puraissut, vaan löysin matkan varrelta jotain paljon sykäyttävämpää. Video ja sen editointi. Päädyin tekemään koulutukseni vaatiman opinnäytetyön videoprojektina. Mikä vielä parempaa, sain toteuttaa sen Turku-perheenäni tunnetun Rabbit Visualsin toimeksiantona. Sokerina piispanmunkin päällä, sain videon tekemiseen vapaat kädet. Lopputuloksena syntyi puolentoista minuutin pituinen esittelyvideo siitä, mitä kaikkea me täällä Rabbitilla voidaan asiakkaan eteen tehdä. Tästä pääset kyseisen pätkän näkemään.

Lopuksi:

Vaikka systemaattinen vihani koulua kohtaan jatkuu päivä päivältä eteenpäin, täytyy minun täsmentää yksi asia. Mikään ei ole tärkeämpää kehittyvälle ihmiselle, kuin koulu. Sillä koulu tarjoaa mahdollisuuden laajentaa osaamista, ystäväpiiriä, yleissivistystä, sosiaalista verkostoa ja se antaa aikaa kasvaa. Elämäni hulluin päätös olikin *karvasta nieleskelyä*, elämäni parhain päätös.

Kiitos koulu. Olet hanurista, mutta samalla niin kovin rakas.

Yst. terv. Vili

Sivustahuutelua: Vili on nyt myös virallisesti yksi meistä vakkari ”jänöistä”. Onnea Vili ammattitutkinnosta. Kiitos upeasta videosta. Olet hanurista, mutta samalla niin kovin rakas.