Tekoälyn käyttö kuvissa – uhka vai mahdollisuus?

Tekoälystä on puhuttu viime vuosina paljon, koko ajan enemmän ja enemmän, mutta silti se on niin uusi asia, että siinä on paljon mitä ei vielä tiedetä tai ymmärretä. Yleisesti tekoälyä hyödynnetään mm. teollisuudessa, markkinoinnissa, oppimisessa, suunnittelussa, peleissä, lääketieteessä, sähkön sekä öljyn pörssikaupassa ja rahoitusalalla. Tuossa siis mainittuna osa aloista, joissa sitä hyödynnetään ja käyttö varmasti laajenee vielä nykyisestään.

Hakiessani tietoa tekoälystä hakukoneesta, eli Googlesta sain tietää, että suurimpia (usealle tuttuja) yrityksiä, jotka hyödyntävät tekoälyä on edellä mainitun Googlen lisäksi mm. Amazon, Apple, Facebook, IBM ja Twitter.

Tekoälysovelluksia on paljon ja erilaisiin tarpeisiin. Tekoäly auttaa meitä jo tekstin, käännösten, kuvan, logon tai vaikkapa videon tuotannossa. Osa sovelluksista on laadukkaampia kuin toiset, mutta samalla ne ovat kehittyneet todella nopealla tahdilla.

Saako tekoälyn tuottamaa kuvaa käyttää yrityksen markkinointiin?

Tekoäly herättää kiinnostusta, vaikka samalla se hiukan myös pelottaa. Ja aina, jos jotain uutta tapahtuu asiasta innostutaan myös Rabbitilla, joten on täälläkin jo ehditty testata ja hassutella kuvia tuottavien tekoälysovellusten kanssa. Yhteenvetona voisimme todeta että kuvien laatu vaihtelee suuresti. Osa kuvista on todella hienoja, kun taas osa suorastaan huonoja. Silti voisin kuvitella, että vaikkapa animaatiokuvan luonnostelussa tekoälystä voisi olla apua.

Se miksi tartuin blogissamme tähän aiheeseen johtuu siitä, että joulun alla pohdimme voimmeko käyttää tekoälyllä tuotettua kuvaa joulutervehdyksessä meidän sosiaalisen median kanavissa. Asiaa tutkiessani törmäsin artikkeliin jos toiseen, missä pohdittiin tekoälyllä tuotettujen kuvien käyttöoikeuksia yrityksen viestinnässä tai markkinoinnissa. Luin useita artikkeleita ja etsimme vastausta myös sovellusten käyttöehdoista, mutta edelleen asia on erittäin epäselvä ja tiedot asiasta hyvin ristiriitaisia. Suoraa ja selkeää vastausta ei löydy. Joten emme käyttäneet kyseistä kuvaa.
Tekoälyllä tuotetun kuvan tekijänoikeus – kenellä se on?

Kenellä sitten on tekoälyllä tuotetun kuvan tekijänoikeus?

Esimerkiksi valokuvauksessa tekijänoikeudet on selkeitä ja ihan laissa määriteltyjä. Suomessa tekijänoikeuksista on kaksi muotoa, joista valokuvaajan lähioikeuden suoja-aika on vähintään 50 vuotta ja valokuvateoksessa suoja-aika on voimassa vielä tekijän kuoleman jälkeen 70 vuotta. Ja vaikka tiedot tekijänoikeuksista on helposti kaikkien saatavilla, ei niitä siitäkään huolimatta yleisesti tiedetä tai tunneta.

Tekoälyllä tuotetun kuvan tekijänoikeuteen ei kuitenkaan tunnu olevan yksiselitteistä vastausta edes internetiä suurennuslasilla tutkittaessa. Useissa aihetta käsittelevissä jutuissa ja blogeissa todetaan, ettei kuvien tekijänoikeuksia voi olla tekoälyllä, mutta silti AI:ta käskyttävän henkilön voi olla vaikeaa saada kuvaan kattavat tekijänoikeudet. Lisäksi tekoälyllä tuotetun kuvan käytössä tulee olla todella tarkkana, jotta kuva ei loukkaa kenenkään toisen jo olemassa olevia tekijänoikeuksia.

Tällä hetkellä ei siis kukaan osaa vielä kertoa mikä on tekoälyn avulla luodun sisällön tekijänoikeus, sillä tekoälyllä tuotetun sisällön alkuperäisyyden määrittäminen on haastavaa tai jopa mahdotonta. Tekoälyllä tuotetun sisällön tekijänoikeus ja käyttöoikeus ratkennee tulevaisuudessa lain ja oikeuskäytäntöjen muodostuessa.

Summasummarum mikäli toteutat itse tekoälyllä kuvia tai sisältöä, niin ennen sen käyttöä markkinointi- tai kaupalliseen tarkoitukseen, kannattaa perehtyä erittäin huolellisesti palveluntarjoajan käyttöehtoihin.

Oikein erinomaista alkuvuotta!

– Marjukka