Verkostoitumisen tärkeys


Verkostoitua voi monella tavalla ja yhtä ainoaa oikeaa tapaa tässäkään asiassa ei ole. Uskon, että verkostoituminen on joka alalla todella tärkeää, sillä tästä joukosta voi löytyä uusia asiakkaita, palvelun tarjoajia, kumppanuuksia ja oivalluksia. Tai sieltä voi löytyä lounaskaveriksi sielunsisko tai -veli, se tyyppi jolta saa aina virtaa omaan tekemiseen, ja kas kummaa taas jaksaa. Kiireisessä työarjessa verkostoituminen helposti unohtuu, ja toisinaan se on puhtaasti sattumankauppaa, joka tapahtuu itsestään vaikka koiralenkillä.

Olen työskennellyt Rabbit Visualsissa nyt reilun vuoden ja polkuni tänne on osittain onnistuneen verkostoitumisen lopputulos. Itseasiassa, niin on myös kaksi edellistä työpaikkaani. Tutustuin Nikoon Rabbitin alkutaipaleella silloisen työni kautta. Päädyimme tekemään yhteistyötä, kun asiakkaani tarvitsivat kuvauksien osalta ammattilaisen apua… Jos joku ei vielä tiennyt, niin (yllätys yllätys) siinä minä en ole ”the woman” paikallaan, vaan vahvuuteni on jossain ihan muualla. Yhteistyö siis alkoi ja jatkui myös seuraavassa työpaikassani. Kului useita vuosia ja polku toi minut tammikuussa 2019 tänne Manillaan. Moni onkin ehtinyt kysyä, että miten olen näiden tyyppien kanssa viihtynyt? Vastaus on tämä: ihan sairaan hyvin! Nokkamiehet (tai nokkamiesoletetut)  Niko ja Jere (ja myös muut ihanat) on ihan huippuja työkavereita, ja toisinaan hämmästellen pohdin, että onko tosiaan mennyt vain vuosi siitä, kun ollaan yhdessä aloitettu päivittäinen työnteko.

Verkon yli tai kasvokkain

Palataan itse aiheeseen, verkostoituminen kannattaa aina kaikilla mahdollisilla tavoilla: kasvokkain, soittamalla, verkon yli (sähköpostitse, somessa, webinaareissa), tapahtumissa tai vaikkapa vapaa-ajalla. Parhaimmillaan verkostoituminen on suuri mahdollisuus. Sen avulla pystyt mm. palvelemaan asiakkaitasi entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin, saat vertaistukea saman alan ihmisiltä tai vinkkejä erilaisiin toimintatapoihin jne. Nykypäivänä se voi myös olla erinomainen kanava työllistymiseen tai oman uran edistämiseen.

Vaikka nykyisen teknologian, kuten sosiaalisen median ansiosta verkostoituminen on erittäin helppoa ja onnistuu melkein missä ja milloin vain, ei silti kannata unohtaa kohtaamisia ”face to face”. Olipa tapa mikä hyvänsä niin ainakin itse koen, että verkostoituminen on tuonut elämääni valtavasti uusia ihmisiä, ammattitaitoa, osaamista, iloa ja vinkkejä päivittäiseen aherrukseen.

Välillä tulee sovittua palaveri kahvikupin ääreen verkostoitumistarkoituksessa, juuri siihen pahimpaa hetkeen. Eli siihen, kun työlista on loputon, puhelin pirisee, meiliä pukkaa tuplavauhtia ja kaiken kukkuraksi migreeni kolkuttelee otsalohkossa. Silloin saatat hetken miettiä, että pitäsikö tuo tapaaminen sittenkin peruuttaa. Kokemukseni mukaan ei kannata. Hän voi olla juuri se uusi linkki verkostossasi, joka auttaa seuraavassa työkriisissä, tai henkilö jonka kanssa syntyy hedelmällinen ja loistava yhteistyö useaksi vuodeksi. Kaiken lisäksi huomaat, että se orastava migreeni taisikin olla vain kofeiinin puutetta.

Avoimin mielin verkostoitumaan

Sain idean tähän blogiin meidän Vallulta, joka oli erään asiakkaamme tapahtumassa kuvaamassa. Siellä oli aiheena mm. verkostoituminen. Päätin ”googlettaa” ja sisältöä aiheesta löytyi todella paljon. Huomasin etten ole keksimässä polkupyörää uusiksi (tälläkään jutulla) ja toisaalta löysin hyvin erilaisia kirjoituksia aiheeseen liittyen. Itse vierastan (jopa järkytyin) ajatuksesta, että verkostoituminen olisi pelkästään ja puhtaasti ”hyötysuhteita”. Tällä verkostoitumisen ajattelulla minun pitäisi tiputtaa verkostostani pois henkilöt, joista ei ole minulle suoranaista hyötyä tai ovat vaikkapa jääneet eläkkeelle. Itselleni verkostoituminen on niin paljon jotain muuta. Työyhteisöä, sosiaalisia suhteita, fiksuja ihmisiä, oppimista, auttamista ja aitoja ystävyyssuhteita. Mikäli olisin aikoinaan skipannut Nikon verkostostani, koska hänestä ei ollut minulle itselleni suoranaista hyötyä silloin, en varmastikaan olisi täällä nyt töissä. Minulle tällainen puhdas ”hyötysuhde” on todella vieras ajatus ja verkostoituminen merkitsee henkilökohtaisesti jotain ihan muuta. Bonuksena voi toisinaan tulla win-win-tilanteita sekä hyötyä puolin jos toisin. Toisaalta nyt ymmärrän, että tällaista ajattelua on. Samalla pakko myöntää, että tunnistan myös omasta verkostostani tällaisia ”hyötysuhde” verkostoitujia. Eikä se ole sen parempi tai huonompi tapa, kuin minunkaan. Jokainen meistä voi pohtia omat säännöt sekä tavoitteet verkostoitumiseen, ja toimia sen mukaisesti. Kunhan verkostoidutaan. So simple, vai mitä?

Esimerkiksi sivusta seuranneena mielikuvani on, että hääkuvaajat ovat erittäin taitavia verkostoitumaan. Minusta on ollut upeaa huomata, miten saman alan ihmiset seuraavat toistensa töitä: kehuvat, jakavat vinkkejä ja tietoa keskenään. Ovat aidosti verkostoituneita kollegoja, ei kilpailijoita. Hääpari saatetaan ohjata kollegalle mikäli oma kalenteri on täynnä, jolloin syntyy hyvä asiakaskokemus. Tätä samaa olisi upea nähdä myös muilla toimialoilla.

Tässä kohtaa iso kiitos verkostolleni. Olette auttaneet minua usein ja monessa tilanteessa, niin verkossa kuin kasvokkain. Ihan huippua! Kuvat on meidän lettukesteiltä ja jotain kivaa verkostoitumisen merkeissä keksitään varmasti tänäkin vuonna.

Näihin mietteisiin ja valmiina verkostoitumaan.
– Marjukka Saviola

 

Jaa artikkeli: